"Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä." (Joh. 17:21-22

Meidän on tärkeää ymmärtää, että Jumala haluaa olla paras ystävämme, hän haluaa luoda läheisen suhteen meihin ja hän rakastaa meitä enemmän kuin ehkä koskaan voimme täysin ymmärtää. Mutta hän ei tule elämäämme jos emme itse niin halua. Hän on kyllä lähellä meitä ja kutsuu meitä jatkuvasti, mutta se otammeko hänen kutsunsa vastaan riippuu meistä. "Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” (Ap. t. 17:27-28 )

Meidän on itse annettava Jumalalle lupa olla osa elämäämme. Meidän on otettava ensimmäinen askel. Apostoli Jaakob kirjoittaa: ”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” (Jaak. 4:8 ). Seuraavat Jeesuksen sanat osoittavat mitä tapahtuu kun lähestymme ja rakastamme Jumalaa. "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan. ” (Joh. 14:23) Tästä voimme selvästi nähdä, että se Jumalasuhteen syvyys jota Jeesus koki ja haluaa meidän kokevan on jotain hyvin ihmeellistä. Johanneksen evankeliumissa Jeesus puhuu myös siitä kuinka hän on yhtä Isän kanssa ja rukoilee, että me olisimme yhtä hänen ja Isän kanssa niin kuin he ovat yhtä (Joh 17:21-22). Apostoli Paavali kirjoittaa aiheesta: ”…joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan.” (1. Kor. 6:17)

Ja jatkaa jakeissa 19. ja 20.: ”ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.”

Yllä olevista Raamatun jakeista voimme päätellä, että ruumiis on Jumalan Temppeli. Tarkoitus on kutsua Jumala asumaan sinussa, joka olet hänen temppelinsä ja rakastaa, palvoa sekä ylistää Hänen läsnäoloaan, itsessäsi. Tästä seuraa se, että muutut vähitellen Hänen kaltaisekseen. Koska et voi olla täydellisyyden asuttama muuttumatta lopulta itsekin täydellisyyden kaltaiseksi. Jumalan läsnäolo on kuin siemen. Jos sen antaa kasvaa, kasvaa siitä lopulta kokonainen puu. "Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa. Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille." (Matt. 13:31-32) Nimittäin Paavali opettaa roomalaiskirjeessä, että ” ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.” (Room. 14.17). Taivasten valtakunta suhteessa ihmiseen itseensä on siis tila jossa ollaan yhtä Jumalan kanssa ja täynnä Pyhää Henkeä